10.8.08

Sims 2 Yliopisto

Viimein päätin että oli aika hakea yliopistoon. Aluksi hain stipendiä. Sain niitä peräti kolme kappaletta. Syynä olivat hyvä opintomenestykseni, työsaavutukseni ja... avaruusmatkailuni. Yliopistolla oli yksinäistä, joten oltuani siellä vasta kolmisen tuntia pyysin myös rakastani Jeremiaa hakemaan sinne.

Mitäs yliopistolla sitten tehdään? Kirjoitetaan esseitä.

Lopputyön kirjoittamisen varoitetaan olevan aikaavievää puuhaa. Pyh, ei siinä mene kuin muutama vaivainen tunti. Päätin kirjoittaa omani kiinaksi että saisin edes vähän haastetta.

Muutun yhä öisin ihmissudeksi, niinpä minun ei tarvitse nukkua lainkaan. Eräänä tylsänä yönä päätin viuhahtaa. Onneksi kukaan ei ollut katsomassa, kaikki kun eivät pidä karvoista.

Jeremia nautti syksystä kieriskelemällä haravoimassaan lehtikasassa. Kasvavatko pojat ikinä aikuisiksi?

Jeremiaan professori on merkillinen mies. Hänen uima-asunsa on... naku.

Menin sateella poreammeeseen vain jotta saisin salamaniskun. Olen aina halunnut sellaisen! Valitettavasti salama iskikin juttukumppaniini. Onneksi hän ei kuollut.

Jeremia sai selville että hänen professorinsa on ihka aito homo, ja päätti käyttää tietoa hyväkseen. Jospa proffalta vaikka irtoaisi parempia arvosanoja?


Nautin rakkaani kanssa harvinaisesta yhteisestä ateriasta. Taustalla keittiön täti, joka väsymättä valmistaa meille aterioita noin 21 tuntia vuorokaudessa. Yliopistolla ei siis tarvitse tehdä itse edes ruokaa.

Jostain kumman syystä rakastavaiset eivät nuku yliopistolla sylikkäin.

Hankin bileisiin kuplamasiinan ja siitähän riitti iloa minulle, Jeremiaalle, isälleni ja yksityiskoulun reksille.

Sekä Jeremia että minä saimme ensimmäisenä yliopistovuotenamme parhaat mahdolliset arvosanat ja pääsimme huippuoppilaiden listalle. Ensimmäisen vuoden jälkeen vaihdoin pääaineeni kirjallisuudesta filosofiaan, joka sopii paremmin toimittajauralle, joka on elämäntoiveeni. Jeremia puolestaa haluaa poliisiksi ja opiskelee siksi psykologiaa. Toisen vuoden kurssilla onkin mielenkiintoinen nimi...


Toisen opiskeluvuoden alkajaisiksi elämässäni tapahtui sen siihen astinen suurin mullistus. Yhden kärpästen hyökkäyksen jälkeen ehdin oikeasti kuolla. Jeremia soitti erikoisella puhelimella viikatemiehelle, ja joutui maksamaan henkiin herättämisestäni. Jeremiaan pihiyden takia palasin takaisin zombina, eli ihoni muuttui alien-vihreästä zombie-siniseksi. Pahinta koko jutussa oli se että menetin rytäkässä lähes kaikki taitopisteeni. Noh, onpahan jotakin tekemistä loppuyliopiston ajaksi kun hankin takaisin menettämiäni taitopisteitä.


Aamiaislettujen äärellä yllätin itsenikin ja yllätyskosin Jeremiasta. Jeremia oli ideasta innoissaan ja joimme kihlauksemme kunniaksi maljat.


Sara Linnea
alien - ihmissusi - zombie

Sara Linnean teinivuodet

Nimeni on Sara Linnea Seasons. Asun biologisen isäni Joppen ja äitipuoleni Jaanan kanssa Leutolaaksossa. Olen alien ja tavoitteeni on tieto.

Koko teini-ikäni haaveilin pääsystä yliopistoon. Vaikka hinku yliopistolle oli kova päätin ensin nauttia teinivuosistani täysillä. Ensitreffeillä rakkaani Jeremiaan kanssa koin huikaisevan järkytyksen. En tiennyt että hänellä oli jo tyttöystävä, joka sattui (!!) olemaan samaan aikaan perheeni luona vierailulla. Tyttö tietysti suuttui Jeremiaalle ja löi tätä turpaan. Onneksi treffit eivät kuitenkaan menneet pieleen ja sain ensisuudelmani.

Sain hiukan esimakua yliopistomeiningistä kun uusi tuttavani lehmä kertoi minulle rakkaudestaan lemmikkejä kohtaan. Kamalinta yliopiston käymisessä on se etten voisi ottaa rakasta kissaani Joeytä mukaani kampukselle. :(

Paljon aikaa ja vaivaa se vaati mutta viimein johtajasusi ilmestyi tontillemme.

Susi pissi lattialle, kieri sitten omassa pississään ja joi sitä. Minä tyydyin juomaan ravitsevaa hedelmämehua.

Yritin kovasti ystävystyä johtajasuden kanssa. Olin jo luovuttamaisillani kun viimein muutuin ihmissudeksi. Kuvassa myös isäni Joppe. Ihmissutena olo on kivaa, energiaa riittää koko yöksi eikä minun tarvitse juuri koskaan nukkua.

Jostain syystä olin täysin sokea äitipuoleni arveluttaville toimille kasvihuoneessa, vaikka seinät ovatkin läpinäkyvät.

Pääsin viimein tositoimiin aikuisen rakkaani, yksityiskouluni rehtorin kanssa. Ennen kuin tapasin hänet olin luullut että kaikki rehtorit ovat vanhuksia ja lyhythiuksisia.

Jostain syystä kärpäset vihaavat minua. En pysty edes laskemaan kuinka monta kertaa olen kuollut niiden hyökättyä kimppuuni. Tällä ensimmäisellä kerralla minut pelasti kuolemalta isäni Joppe.


Sara Linnea Seasons
alien - ihmissusi

Seuraavassa osassa yliopisto... ja zombie!